Loading
Eteläpohjalaiset Juuret 3 / 2003
Painos loppunut


Matti Lehtiö
Hiiripelto, hiiren vai hiiden kylä?
Hiiripellon kylän nimestä on kirjoitettu vuosien saatossa monia tarinoita. Näyttää kuitenkin siltä, että aikaisemmat kirjoitukset ja arviot nimen alkuperästä eivät ole perustuneet tarkempiin alkuperäisiä lähteitä hyväksikäyttäneisiin tutkimuksiin.

Matti Lehtiö
Tervajoen Flaamingin talot
Tarinassa seurataan Tervajoen kahden yksittäistalon, Flaamingin talon asukkaiden vaiheita 1500-luvulta 1700-luvulle. Tarinalla on yhtymäkohta kahteen seuraavaan artikkelin. Näiden ansiosta valtavan suuri määrä lehtemme lukijoista löytää itselleen laajan määrän esivanhuksia.

Matti Lehtiö
Jalasjärven Vesterbergin kyröläisasukkaiden taustoista
Jalasjärven Vesterbergin uudistalo saa uuden isäntäpariskunnan Isostakyröstä 1800-luvun alkuvuosina. Heistä naisenpuolen syntymäkoti löytyy Isonkyrön Kylkkälän kylästä, Puotun talosta. Kun seuraamme talon asukkaiden vaiheita, löydämme parin sukupolven päästä sukujuuret toisesta edellä mainitusta Flaamingin talosta.

Jouko Niemelä
Alavuden Ala-Härkölän isännästä Laihian Skarvin isännäksi
Laihian Skarvin talo saa 1738 uuden isännän Ala-Härkölän talosta. Artikkelissa pääpaino on Alavudelle jääneestä suvusta ja heidän jälkeläisistä. Mielenkiintoinen yhtymäkohta Skarvin talosta saadaan aiemmin mainittuun Flaaminkin taloon, sillä Skarvi oli saanut aikaisemmin uuden isännän täältäkin ja hän oli Ala-Härkölän pojan vaimon esi-isä.

Markku Pihlajaniemi
Kohtalokas myrkkykeiso
Artikkelin tarinasta käy ilmi kuinka kasvi saattaa koitua kuolemaksi. Tapaus vanhan ajan kansanlääkinnästä.

Jouko Niemelä
Alavuden Sydänmaankylän kantatilojen perustamisajat ja perustajat
Tiivis tietopaketti Sydänmaankylän asuttamisesta

Pauli Kukko
Tekoja ja seuraamuksia
Artikkelissa seurataan monien esimerkkien avulla ennenaikaista oikeudenkäyttöä elämään kuuluvissa pienissä sivujuonteissa.

Markku Pihlajaniemi ja Matti Lehtiö
Uutta tietoa Jurvan asuttamisesta
Jurvan Vainionpää talon ensimmäisen isännän sukutaustasta on löytynyt uutta tietoa, joka esitellään artikkelissa. Samassa yhteydessä tarkastellaan Vainionpään talon uudisasutusvaihetta.

Matti Lehtiö
Juupelin pojat
Tarina Juupelin pojista kertoo erään itsellismiehen ja hänen vaimonsa jälkeläisten, Juupelin poikien tarinan. Tarinan rääväsuisista, mutta elämässä rajusti eteenpäin pyrkivistä miehistä. Samalla moni isokyröläinen huomaa yllättäen olevansa näiden aikanaan Napuen kyläyhteisöä paljon puhuttaneiden poikien jälkeläinen. Edelleen
tarinassa selviää taas yhden Reinin tytön elämänvaiheet.

Antti Reini ja Matti Lehtiö
Vesiluoman Liisa puhuttaa edelleenkin
Isokyröläisille tarina Palonkylän Luoman talon emännän, Vesiluoman Liisan on tuttu siihen liittyvine puukkojunkkareineen. Antti Reinin löytämä asiakirjaote paljastaa kuitenkin aikaisemmin tuntemattomia asianhaaroja tässä tutussa tarinassa.

Matti Lehtiö
Isonkyrön Kallion talon asukkaiden juuret isonvihan yli
Isonkyrön Kallion asukkaat 1700-luvun alkupuolella ovat tulleet tutuksi laajalle lukijakunnalle. Ensinnäkin talon tytär avioitui seppä Björklundin kanssa ja on siten sukuseuran kantaäiti. Edelleen hänen veljensä opiskeli sepäksi lankomiehensä johdolla, käyttäen Hellberg-lisänimeä. Hellbergin seppäsuku on levinnyt laajalle vanhan Ilmajoen
alueelle. Artikkelissa esiintuodaan selvitys Kallion isännän yllättävistä sukujuurista Kurikassa.

Matti Lehtiö
Uutta tietoa Upan sukuun
Edellisessä lehdessä olleen Ylistaron Marttalan ja Seinäjoen Upan suvun yhteydestä kirjoitettu artikkeli poiki heti ilmestymisensä jälkeen uutta arvokasta lisätietoa. Suvun jälkeläisiä näyttääkin olevan arvioitua huomattavasti enemmän.

Penni Airas,Tapio Piirto ja Markku Pihlajaniemi
Yrjänä Yrjänänpoika ja Liisa Pietarintytär Panula
Kauhajoen Panulan kantaisänä tunnetun Yrjänän ja hänen vaimonsa Liisan kauan etsityt esivanhemmat ovat viimeinkin löytyneet! Minne juuret johtavat? Käräjien kertomaa 1700-luvun alkupuolelta.

Penni Airas, Markku Pihlajaniemi ja Tapio Piirto
Kurikan Miedonkylän Säntti
Tiivis tietopaketti Säntinsukuisille käräjien pohjalta alkaen vuodesta 1580. Kuinka Kurikan Säntin talo siirtyi
isältä pojalle ja hiukan vävyllekin, ja miksi talo jaettiin Ala- ja Yli-Säntiksi.
Tapio Piirto
Pentti Luukkaanpoika, isäntä kahdessa pitäjässä
Pitäjien väliset rajat ylittävä tarina ilmajokisesta isäntämiehestä, joka isännöi elinaikanaan peräti kolmea taloa vuoden 1640 jälkeen. Käräjätapahtumia Ilmajoelta, Jalasjärveltä ja Nurmosta.

Matti Lund
Viikin suuri perintöriita Laihialla vuonna 1761
Viikin talon omistuksesta käyty omistuskiista vuodelta 1761 paljastaa myöhäisestä ajankohdastaan huolimatta ennestään selvittämättömiä sukulaisuussuhteita Laihialla. Pääroolissa laajassa artikkelissa on Perälän kylän Viikin ja Kumaalan Kumaran asukkaat.