Loading
Eteläpohjalaiset Juuret 4 / 2003
Painos loppunut


Matti Lehtiö
"Hoksasin mennä Hoppalahan"- Hopan talot Etelä-Pohjanmaalla
Selvitys alueemme Hoppa-nimisistä taloista ja Hoppa-nimen merkityssisällöstä sekä pohdintaa teorian ja käytännön yhtenevyydestä.

Rolf Kristoffersson
Åbo Tidning N:o 33. Onsdagen den 28 April 1802; Isokyrö Pohjanmaalla
Vuodelta 1802 peräisin oleva Isonkyrön kirkkoherra N. Aimelaeuksen lehtikirjoitus aikansa elämänmenosta Pohjanmaalta. Kirjoitus sisältää järkyttävän, mutta toisaalta urhean tapahtuman, jossa oli osallisena 10-vuotias Simuna Tuomaanpoika Laurila Orismalasta ja toisaalta Juho Iisakinpoika Välmä Hevonkoskelta.

Penni Airas - Tapio Piirto - Markku Pihlajaniemi
Häät Kurikas
Kuinka häitä vietettiin 1700-luvun alussa? Harvinainen käräjäpöytäkirjan kertoma tapahtuma pohojalaasista kaksooshäistä, joissa ei kylläkään puukkojen kanssa heiluttu, mutta puhemiestä vietiin käräjille häjyytensä tähären.

Matti Lehtiö
Samassa pihassa savolaisia ja hurreja - Isonkyrön Sepposen talon historiaa
Artikkelissa käydään läpi Isonkyrön Yryselän kylän Hurrin talon vaiheita 1500-luvulta 1700-luvun puoleen väliin. Itse pääsuvun esittelyn lisäksi esiin tulee mielenkiintoisia yhteyksiä Laihian Varoon ja Ketoon, samoin Ruoveden pitäjään, Kolkinlahden Salmin taloon. 1700-luvulla taasen suvulla löytyy yhteyksiä Peräseinäjoen Viitalan taloon.

Jaakko Aho
Hahne-Hane-Haani; Bergslagenista Orisbergiin ja maakuntaan
Artikkelissa esitellään mielenkiintoisella tavalla yksi Hahne-suvun jälkeläishaara.

Jouko Niemelä
Kaarle Frestadiuksen toinen uudisasutus Alavudella
Artikkelissa esitellään Frestadiuksen toinen uudisasutus Alavuden Jokivarrella

Jouni Kaleva
Johannes ja Henrik Wegelius, uppalaiset pappisveljekset
Mielenkiintoinen kuvaus Johannes ja Henrik Wegeliuksen elämänvaiheista ja varhaisesta pietismistä.

Markku Pihlajaniemi
Olosuhteista Lapualla isonvihan jälkeen
Käräjäpöytäkirjan välityksellä esiintuotu kuvaus Lapuan pitäjän vaikeista olosuhteista isonvihan jälkeen.

Matti Lehtiö
Vähänkyrön Pispan sukua 1600-luvulta 1700-luvulle
Vähänkyrön Hiiripellon kylän Pispan talo on yksi alueen kantataloista. Mahdollisesti se oli se talo, joka testamentattiin Naantalin luostarille 1400-luvulla. Artikkelissa käydään suvun vaiheita 1600-luvun alusta pitkälle 1700-lukua. Talon vaiheet erityisesti isonvihan jälkeen ovat monisyiset, vanhan suvun pitäessä talon kuitenkin hallinnassaan.

Matti Lehtiö
Kauhavan Eskolat ja heidän jälkeläisiään Vähässäkyrössä
Kauhavan Eskolan talosta saapuu isonvihan jälkeen Vähäänkyröön useampihenkinen joukko, jotka osaltaan rikastuttavat vähäkyröläistä verenperintöä.

Tapio Piirto
Marketta Matintytär Uppa / Sippola
Vaimoja ei Etelä-Pohjanmaalla aina otettukaan "krannista." Asiakirja vuodelta 1737 paljastaa, kuinka kauhavalaisen Heikki Sippolan emäntä Marketta Matintytär liittyy Seinäjoen Upan sukuun.

Tapio Piirto
Kauhavan Hemminki eli Sippola
Sigfridistä Sippolaksi. Kauhavan Sippolan vaiheita n. 1630-luvulta Sippo Hemmingistä Heikki Juhonpoikaan ja vuoteen 1700. Ylistarolaisen Silfverberg-suvun jälkeläisiä etsimässä Annukka Sippola olisi kiinnostunut tutustumaan paremmin Ylistarolaisiin juuriinsa.

Markku Pihlajaniemi
Kurikan Miedonkylän Laulaja käräjäasiakirjojen valossa
Artikkelissa kuljetaan ajassa taakse päin n. 400 vuotta. Laulajan talon vaiheet vuosina 1603-1738.

Tapio Piirto
Laulajan sukua
Sukuselvitys Kurikan Laulajan suvusta. Liittyy Markku Pihlajaniemen samasta suvusta kertovaan artikkeliin.

Markku Pihlajaniemi
"Komeuren tähären"
Hauska käräjäpöytäkirjapoiminta ulkoisen olemuksen kohentamiseen liittyvän lisukkeen laatuongelmista

Matti Lehtiö
Ylistaron Marttalan vaiheita
Artikkelissa jatketaan edellisessä numerossa alkanutta talon ja sen asukkaiden vaiheiden selvittelyä. Tässä jaksossa selvitetään "vanhan suvun" paluuta takaisin Marttalan omistajiksi.

Penni Airas
Maria Yrjänäntytär Panula ja muuttuva syntymäaika
Sukututkijan arkea eli esimerkkitapaus siitä, kuinka yhden ja saman henkilön syntymäaika kirkonkirjoihin kirjattaessa on voinut muuttua useampaankin kertaan ihmisen elämänkaaren aikana.

Elli Mäkynen
Kirkonkirjojen mikrofilmaaminen
Kuka tietää kenen aloitteesta aloitettiin Suomen kirkonkirjojen mikrofilmaaminen? Merkillistä kyllä se tapahtui ylistarolaissukuisen miehen toimesta.

Jouko Niemelä
Haverin säätyläiset
Selvitys Alavuden Haverin talon omistajista.

Matti Lehtiö
Peräseinäjokelaisverta Tervajoen Mäkkylän talossa
Juuret-julkaisussa on aikaisemmin käsitelty hyvin laajasti Vähänkyrön Mäkkylän talon asukkaiden vaiheita. Uutta tietoa kuitenkin tulee esiin edelleen. Uutta tietoa on talon isonvihan jälkeisen emännän sukujuurien paljastuminen peräseinäjokelaisiksi.

Matti Lund
Se Laihian lukkarin tavallinen ongelma
Herkullinen tarina Laihian lukkarin henkilökohtaisesti ongelmasta ja siitä aiheutuneista seuraamuksista.

Matti Lund
Kuinka ennen Ikaalisten ja Pohjanmaan kievarien sukuja liitettiin yhteen, esimerkkejä Laihialle asti ulottuneista vaikutuksista
Kievaritoimintaan osallistuneilla taloilla näyttäisi olevan yhteisen ammatinharjoittamisen lisäksi yhteyksiä elämän muillakin osa-alueilla. Osansa erityisesti Ikaalisten alueen kievarisukujen jälkeläisistä sai myös Laihian asutus. Artikkelissa esitellään ennestään tuntemattomia sukulaisyhteyksiä, jotka ulottuvat Laihialla mm. Mannilan, Prinkin ja Muurimäen asukkaisiin. Laihialla kievarisukujen jälkeläiset levittäytyivät tehokkaasti niin, että moni laihialaiset sukujuuret omaava henkilö löytää artikkelin avulla itselleen uuden esivanhempien asumisalueen.

Matti Lehtiö
Ympäri Suomea
Internetistä poimittuja hajahuomioita muualla vaikuttaneista kyröläisistä.