Loading
Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 1/2010: LOPPUUNMYYTY

Vuoden ensimmäinen jäsenjulkaisun yltää poikkeukselliseen 92 sivun tietopakettiin sukututkimuksen ja yleisen historian välityksellä. Vuoden ensimmäisen julkaisun pääkirjoituksessa onkin hyvällä syyllä ollut aihetta pohtia, onko oikeastaan kysymys kirjasta, paremmin kuin lehdestä. Kysymyksessä on hyvä startti alkaneelle vuodelle. Artikkelisisältö referaatteineen:


Markku Pihlajaniemi: Kuortaneen Porraslampi

Porraslammin tila Kuortaneelle perustetaan vuonna 1688 ja sen ensimmäinen isäntä näyttää olleen syntyisin samasta pitäjästä. Artikkelissa tutustutaan uudistilan alkuvaiheisiin ja luodaan yhteyksiä saman pitäjän Haapalan ja Karan taloihin, sekä Kuortaneen Pelkoseen. Lisäksi tutustumme sotamies Mikki Hellbergin taustoihin.


Hillevi Tyni: Heikki Matinpojan vaellusvuodet Ylitalosta Knuuttilaan

Artikkelin otsake jo osaltaan kertoo siitä monivaiheisesta elämästä, jonka Heikki Matinpoika koki ja johon päästään sisälle tutkielmassa. Matkaa Heikin kanssa tehdään useassa talossa ja tällöin ja myöhemmin lasten välityksellä saadaan yhteyksiä hyvin moneen vanhan Lapuan pitäjän sukuun ja osin Uuteenkaarlepyyn. Tutuksi tulevat yhteydet ainakin seuraaviin sukuihin: Perttula, Louko, Hissa, Koppalainen, Lassila, Filppula, Muilu, Nyrhinen, Tyni, Karhumäki, Hilli, Huhmarkoski, Finni, Paalanen ja Saarikoski.


Johanna Annola: Köyhäintalot 1800- ja 1900-luvun vaihteessa

Laaja tutkielma köyhäintalojen mielenkiintoisesta aloitushistoriasta, erityisesti Etelä-Pohjalaisesta kehityshistoriasta tarkasteltuna.


Leijo Keto: Vanha lehtikirjoitus Isovihan ajoilta

Vuonna 1776 julkaistiin Åbo Tidningar lehdessä silminnäkijäkertomus isonvihan ajasta. Lehtiartikkeli julkaistaan nyt Leijo Kedon suomennoksena. Julkaistava artikkeli sisältää merkittävää uutta tietoa isonvihan ajasta Kyrönmaalla ja toisaalta se vahvistaa yhtenäisenä esitysasuna niitä pieniä sirpalemerkintöjä, joista isonvihan ajankuvaa on jouduttu rakentamaan tähän saakka.


Matti Lehtiö: Maunukselan Petteri ja hänen perheensä

Petteri Maunukselasta ja eräistä hänen lapsistaan on kirjoitettu monessa asiayhteydessä. Syynä mielenkiintoon on ollut se, että hänen poikansa Jaakko tunnetaan ”hurmosprofeetta Wallenberginä”. Petterille on annettu lisänimiä Varo ja Maunuksela, mutta hänen elämässä on kuitenkin ollut 20 vuoden tuntematon ajanjakso, johon ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota. Missä Petteri tuon ajan vietti ja mitä hänelle ja perheelle sinä aikana tapahtui? Selvyys Petterin koskettavaan ajanjaksoon tuo esiin myös uutta tietoa hänen jälkeläisistä, joiden matkassa kuljemme mm. Isonkyrön lisäksi Alavudella, Lapväärtissä Härmässä ja Jalasjärvellä. Artikkelissa pyritään myös selvittämään Petterin kahden viimeisen vaimon syntymäkotien ongelmaa.


Pauli Kukko: Muisto sotavuodelta 1808

Vuonna 1876 julkaistiin sanomalehdessä kertomus kappalaisen R kohtalosta Suomen Sodan aikana. Kappalainen R lienee ollut Johan Roos. Pauli Kukko on suomentanut tämän erittäin mielenkiintoisen ja surullisenkin tarinan lukijoillemme.


Kimmo Kemppainen: Porvarissuku Buldan

Buldan – nimisiä henkilöitä esiintyy useampikin vanhan Pohjanmaan alueella 1600 – 1700-lukujen taitteessa. Heitä löytyy Vaasasta, Paltimosta ja Oulusta. Artikkelissa tutustutaan nimenkantajiin laajan tietoaineksen saattelemana ja etsitään yhteyttä näiden kohtuullisen kaukana toisistaan asuneiden henkilöiden välillä onnistuneesti.


Irja Hirsivaara: Heikki Matinpoika Kahmala-Katila

Artikkelissa täydennetään aikaisemmin julkaistun Katilan asukkaiden sukuhistoriaa, Heikki Matinpoika Katilan osalta.


Kari Kallio-Könnö: Kauhajokisten sukujen esivanhempia

Artikkelissa pohditaan sukuyhteyksiltään ongelmallisiksi jääneiden kauhajokelaisesivanhuksien mahdollisia sukuyhteyksiä, tapauksissa, joihin ei ole löydetty selkeitä asiakirjatodisteita.


Markku Pihlajaniemi: Jalasjärven Kivistö

Kivistön talo perustetaan vuonna 1656 ja artikkelissa seurataan useamman sukupolven ajan talon perustajan jälkeläisten vaiheita. Erityistä kattavuutta talon asukkaiden elämänvaiheisiin luodaan laajan käräjäpöytäkirja-aineiston avulla. Yhteyksiä luodaan mm. Vuohiluoman, Kuhan, Luovan ja Kasarin taloihin, sekä sotilasiin Slangerfeld ja Ekqvist. Kivistön talon asukkailla on yhteys Vähänkyrön Torkkolan kylän Postin talon asukkaiden kanssa, joten jälkeläisiä on siunaantunut myös tähän pitäjään runsaasti ja aiheuttanut hämmennystä Vähäkyröläiseen elämänmenoon.


Matti Lehtiö: Pärkkä Tervajoella

Vähänkyrön Pärkän talon ”perustajat” ovat tunnettuja. Kysymyksessä oli tervajokelaisten Tuomas Hakala ja Vappu Kempus ja tila lohkaistiin Kempuksen talosta 1600-luvun lopulla. Todellisuudessa Pärkän talon juuret ulottuvat 1500-luvun alkuun. Talo joutui kuitenkin ensiksi Laihialaisen Kumaran eli myöhemmän Öystin talon haltuun, todennäköisesti sukusuhteiden perusteella, josta omistus siirtyi myöhemmin Kempuksen talolle. Uudelleen syntyneen Pärkän talon asukkailla on mielenkiintoisia sukusuhteita Vöyrin Kattiliin, Ylistaron Kyntäjään, Isonkyrön Kaustiseen ja Vähänkyrön Nikkolaan.


Jari Viitala: Jurvan Hahdon asuttajat

Hahdon talon ensimmäiset vaiheet olivat monen uudistilan tavoin erittäin monitahoiset ja vaikeat. Artikkelissa tutustutaan mitä asiakirjat kertovat siitä ja sen viljelijöistä. Talon uudisasukkailla on mielenkiintoinen yhteys Isonkyrön Palhojaisten kylän Minnin talon asukkaisiin.


Jouko Niemelä: Olkkosen entisen isännän kohtalo

Olkkosen isännän Tapani Tapaninpojan kohtalo oli ikävä, mutta artikkelissa kannustetaankin ensisijaisesti etsimään vastausta Tapanin syntymäkodista.


Matti Lund: Juuria saaren Lallissa

Mustasaaren Anitsorin kylän Lallin talon vaiheet kietoutuvat Kyrönmaan asukkaisiin lähes joka käänteessä useammalla vuosisadalla. Yhteyksiä löytyy Laihialta, Jurvasta Nurmosta, Ilmajoelta, Härmästä, Vähästäkyröstä ja Isostakyröstä. Aihe on erittäin laaja ja sen vuoksi tässä artikkelissa tulee esiin ainoataan osa näistä sukulaisuussuhteista ja sarjan onkin tarkoitus jatkua seuraavassa numerossa. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan laajasti myös talon varhaishistoriaan ja siihen kiinteästi liittyvien talojen historiaan varhaisimmista veroluetteloista alkaen, mm. Helsingbyn nimikaimaan, sekä Kull, Bengs ja Hemming nimisiin taloihin. Laajaa artikkelia pohjustetaan vielä lisäksi laajalla käräjäpöytäkirja-aineistolla.


Matti Lehtiö: Lahden Kreki ja hänen jälkeläisensä

Alajärven Nelimarkasta saapuu Ylistaron Herttuaan uusi isäntä Juho 1600-luvun puolivälissä. Tässä artikkelissa tutustutaan hänen tyttärensä Marian ja hänen puolisonsa Kreki Yrjänänpojan jälkeläisiin. Maria ja Kreki asuivat Ylistaron Ala-Lahden tilalla. Artikkeli toimii samalla avauksena sarjalle, jossa tutustutaan Juho Herttuan eli entisen Nelimarkan jälkeläisiin. Artikkelissa tulee esiin suuri määrä yhteyksiä erityisesti Ylistaron eri taloihin mm. Viita, Karhu, Maijala, Louko, Kyntäjä, Sippola, Tuisku ja Kokki, mutta myös muualle, mm. Ilmajoelle, jossa tulee esille Hannukselan, Katilan, Seppälän ja Pietilän suvut, sekä Pelkosen suku Kauhavalta.

Tuotenumero: 167
Varastossa: 0
Hinta: 8 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: