Matti Lehtiö: Suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan asuttamiseen

Artikkelissa haetaan uudenlaisia suuntaviivoja varhaisimman kiinteän asutuksen leviämiseen alueellamme, jotka perustuvat havaintoihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja yhdistämällä niitä toisiinsa uudella tavalla.

Markku Pihlajaniemi: Sanasjärvi

Nykyisin käytännössä umpeenkasvanut Jalasjärven Sanasjärvi oli 1700-luvun asujille vielä tärkeä kalapaikka, jonka kalastusoikeudesta kannatti mennä käräjille saakka. Artikkelissa julkaistaan entisen järven kalastusoikeuksista Mäntykosken ja Isotalon isäntien esiinnoussut kiista.

Matti Lehtiö: Hyyriän kylän Eveli

Sukututkimusartikkelissa tutustutaan yhteen Vähäkyröläiseen kantataloon ja sen asukkaisiin 1600-luvun alkupuolelta, 1700-luvun alkuun saakka. Esiin tulee myös se, mistä oudontuntuinen nimi juontaa juurensa.

Hillevi Tyni: Perukirjat kertovat esivanhemmista

Millaista 1700-luvun elämä oikeastaan oli ja mitä kaikkea elämiseen ja työntekoon tarvittiin? Perunkirjat muodostavat mielenkiintoisen lähdemahdollisuuden. Aikakauden perunkirjat eivät ole kuitenkaan ongelmattomia. Asioiden ja tavaroiden nimitykset ja olletikin vielä ruotsinkieliset eivät hevillä avaudu enää nykypäivän ihmisille. Artikkelissa käydään perusteellisesti lävitse kaksi aikakauden perunkirjaa.

Matti Joensuu: Kortesjärven asuttamisesta

Kortesjärvi muodostaa kirkollisten olojensa vuoksi aluetta huonosti tuntevalle melkoisen haasteen. Artikkelissa selvitetään nämä ongelmat ja samalla tutustutaan alueen vanhimpaan asutushistoriaan, tukeutumalla artikkelia täydentävään hienoon karttakuvaan.

Kari Kallio-Könnö: Hypoteesi Vendla Saarijärven alkuperästä

Alavuden Saarijärven talon Vendla – emännän syntymäkoti on ollut ratkaisematon tutkimuskohde. Artikkelin lähtökohtana on rakentaa uskottava hypoteesi ongelman selvittämiseksii, koska yksiselitteistä asiakirjatodistetta ei hyvistä yrityksistä huolimatta ole löydetty.

Matti Lehtiö: Pernulan Pollaria ja Pukkista

Isonkyrön Pernulan kylä sijoittautuu nykyisin yhtenä osana monista pikkukylistä koostuvaan Palonkylään. Pernulan pikkukylässä sijaitsi alkuun vain Pernu-nimisiä taloja, jotka myöhemmin eriytyivät erinimisiksi ympäristön erottelutarpeen edessä. Pernulan kylän Pollarin ja Pukkisen talojen asutushistoria sisältää ennen isoavihaa useammankin yhtymäkohdan, johon tutustumme artikkelissa tarkemmin, normaalien sukujohtojen lisäksi.

Jouko Niemelä: Kuninkaallista Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiä

Artikkelissa läpikäydään Kuninkaallisen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin alavutelaisruotujen Suomen sotaan osallistuneet sotilaat ja yrityksiä heidän henkilötietojensa selvittämiseksi

Matti Lehtiö: Lang—Sippola—Vuori—Viita

Lapuan Haapakosken Sippola eli Vuori omaa vähintään 1500-luvulle ulottuvan asutushistorian. Vanhin tunnettu nimi asutukselle on Lapuan historian mukaan kuitenkin Lang. Asutuksen moninaisuus korostuu erityisesti talon asutushistoriassa, sillä Lang ja Sippola eli Vuori eivät ehkä olleetkaan yksi ja sama talo. Otsakkeessa mainittu Viita ei ollut talon neljäs toisintonimi, vaan mielenkiintoinen esimerkki uudisasutuksen vaikeudesta, joka tässä tapauksessa liittyy vuosikymmenien ajan kiinteästi Lankilan ja Sippolan eli Vuoren talon asutushistoriaan. Artikkelissa läpikäydään myös sukututkimuksellisia asutuskytköksiä, joiden mukana kuljetaan mm. Lapualta Vöyrin kautta Vähäänkyröön. Vähässäkyrössä paljastuu mielenkiintoinen sukututkimusseikka siitä, miten Juhonpojasta tuli Simunanpoika, joka johtaa sukututkimuksen väärään isään.

 Markku Pihlajaniemi: Virvatuli ja Perttulan aarre

Pihlajaniemen artikkeli on tällä kertaa antanut aiheen julkaisun kansikuvaan. Tunnelma, jonka ajattelisi löytyvän paremminkin toisenlaisen kirjan sivuilta, vyöryy esiin Närpiön käräjillä vuonna 1735. Oliko virvatulen alla todellakin aarre?

Aarre Läntinen: Nurmon Kourassa sijaitseva Läntisseutu

Nurmon Läntisseudun asutus ei ole kovin vanhaa, mutta artikkelissa tutustutaan aiheeseen tavalla, jossa yhdistyy asumiseen yhdistyy muuttuvat asumisolosuhteet ja maaseudun työ.

Kimmo Kemppainen: Härmän Jussilan historiaa

Laaja selvitys Jussilan talon sukututkimuksellisesti ongelmallisesta asutushistoriasta. Tutkielma ulottuu lähelle 1800-lukua.

Matti Lund: Vikbyn Granholmien ja Österbergien sukusuhteita

Mustasaaren

Vikbyn Granholmin ja Österbergin taloissa esiintyy runsaasti laihialaisia isäntiä ja joilla sen on vahvoja ilmajokitaustoja. Asutussuunnat eivät kulkeutunut kuitenkaan aina Vikbyhin päin, sillä mukaan mahtuu myös paluumuuttoa. Julkaistava selvitys on laaja tutkielma talojen asukkaista ja heidän taustoista.

< Takaisin