Juuret 3/2004

5,00 

22 varastossa

Tuotetunnus (SKU): 144 Osasto:

Kuvaus

Raimo Salokangas
Paikka ja sen nimi: Ihmisten välinen muuttuva sopimus
Julkaisun avausartikkelissa Salokangas käy esimerkein lävitse paikan ja sen nimen sisällön muuttumista aikojen saatossa aina nykypäivään saakka. Artikkelin nimi kuvaakin osuvasti sen sisältöä. Alueiden ja paikkojen nimet sekä niiden sisältö muuttuvat aikojen kuluessa.

Matti Lehtiö
Varhaisen jokivarsiasutuksen kehittyminen
Artikkelissa tutustutaan varhaiseen jokivarsiasutukseen ja sen erilaisiin kehitystasoihin. Asutuksen kehitystilanne jaetaan artikkelissa neljään tasoon, ja verrataan tasoja neljään erilaiseen olemassa olevaan asutustilanteeseen 1500-luvulla. Aikaansaatua kehitysmallia pystyy soveltamaan myös kääntäen. Jokivarren vanhimpien asutuksien kehityshistoriaa voidaan esitetyn mallin mukaisesti hahmottaa myös sellaiselta historialliselta ajanjaksolta, jolta ei ole olemassa historiallisia dokumentteja.

Johan Brandt
Kruunun maaverotus 1500-luvun Suomessa
Artikkelissa kuvataan kuinka valtakunnan maaverotus kehittyi 1500-luvulla. Kruunu tarvitsi verotuloja enenevässä määrin ja samalla tarkempaa tietoa valtakunnan olosuhteista. Verotusjärjestelmä kehittyi näistä lähtökohdista ja samalla luonnollisesti kiristyi.

Teppo Ylitalo
Väärin parannettu
Täysi-ikäinen eteläpohjalainen väestö tuntee erityisin hyvin lapualaisen kansanparantajan Sanna Fossin. Sanna Fossi ei kuitenkaan ollut ainoa lajissaan Lapualla. Pitkä perinne kansanparantamisessa sai väistämättä aikaan konfliktitilanteen laillisen esivallan kanssa ja tätä
yhteenottoa puitiin useaan otteeseen käräjätuvassa. Artikkelissa käydään lävitse kansanparantamisen historiaa Lapualla ja niitä yhteenottoja, joita esivallan ja parantajien välille syntyi.

Liisa Ruismäki
Suomen sodan 1808 tuhot Kauhajoen Harjankylässä Suomen sodan aikana koko Kauhajoki ja erityisesti Harjankylä joutui venäläisten tuhovimman kohteeksi. Artikkelissa selvitetään tapahtumaketju, josta tämä tuhovimma oli peräisin. Yksityiskohtainen selvitys tuhon
laajuudesta antaa sivutuotteena myös mielenkiintoista tietoa tapahtuma-ajan rakennuksista ja maatilojen tarvekaluista.

Hillevi Tyni
Nuijapäällikkö Pentti Pirin tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet
Aikaisemmat historiankirjat kyllä mainitsevat nuijapäällikkö Pentti Pirillä olleen Antti-nimisen pojan, mutta siihen tiedot hänestä ovat jääneetkin. Artikkelissa käydään laajasti lävitse tämän tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet ja tuodaan julki hänen perheensä, joiden jälkeläisiä löytyy runsaasti edelleenkin. Artikkelissa korjataan myös Pentti Pirin pojan Matin pojan ja vävyn päälaelleen menneet henkilöllisyydet ja sen vaikutus sukututkimukseen.

Penni Airas ja Markku Pihlajaniemi
Gronovius
1600-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen pääasiassa Lapualla vaikuttaneesta Gronoviusten pappisuvusta on vuosien mittaan kirjoitettu eri pitäjänhistorioissa. Näistä tiedoista kerätty laaja yhteenveto sisältää suomennettuihin tuomiokirjoihin pohjautuvia tarkennuksia suvun linjoihin.

Matti Lehtiö
Hiiripellon lähialueen maantieteellinen historia osana alueen asutusta
Hiiripellon ja Tervajoen alueen historia on yksi vaikuttavimmista Kyrönjoen virtausalueella. Pitkä historiallinen menneisyys on synnyttänyt suuren määrän perimätietoa, joka pääosiltaan ei pidä paikkaansa. Alueen maantieteellinen historia on kuitenkin niin monivivahteinen, että sitä
vasten tarinoiden runsaslukuisuus on ymmärrettävää. Alueen historia koostuu aluetta hallitsevan joen virtausuomien muutoksista, jotka ovat muovanneet myös alueen asutusta.

Aarne Läntinen
Entisen Vaasan läänin alueen ratsastalot ja niiden aputalot 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa
Artikkelissa käydään lävitse ratsastalolaitoksen syntyhistoria ja luetteloidaan alueemme ratsukoita varustaneet talot 1500-luvun lopulta alkaen.

Penni Airas
Henricus Jacobi Strigelius
Vaasan maakunta-arkistosta löytynyt De fatis Ostrobothniae Notandis-käsikirjoitus mainitsee Ilmajoen kirkkoherrana heti nuijasodan jälkeen, vuosina 1598-1629 toimineen Henricus Jacobi Strigeliuksen ja hänen aatelissukua olevan vaimonsa, jonka sukunimeksi on esitetty eri lähteissä joko Bogea tai Boijea. Artikkeliin on kerätty tietoa Strigeliuksesta, hänen vaimostaan ja perheestään.

Lisätiedot

Paino 0.145 kg