Kuvaus
Matti Lehtiö
Martolan kylän asukkaita – Pukki
Vähänkyrön Martolan asutuksen esittelyvuorossa on Pukin asukkaat. Martolan asutuksesta kertova artikkeli edustaa kylän kolmannen talon asukkaiden esittelyä.
Hillevi Tyni
Härmän papin palkat
Esimerkkitapausten avulla artikkelissa tarkastellaan alueemme papiston palkkausta 1600 – 1700 – luvuilla.
Markku Pihlajaniemi
Puuhevonen
1600 – luvulla Keski-Euroopasta Pohjanmaalle kulkeutui uusi tuskallinen rankaisuväline puuhevonen. Esimerkki tapauksia puuhevosen käytöstä rankaisuvälineenä ei ole juuri tähän mennessä julkisuudessa löydetty, mutta vastoin odotuksia rankaisutapa ei ollut outo meilläkään. Artikkelissa esitellään muutamia esiinnousseita esimerkkitapauksia.
Irja Hirsivaara
Ilmajoen Latva-Röyskölä vuosina 1546 – 1800
Artikkelissa käydään lävitse Latva – Röyskön asukkaita – tapahtumia – talonjakoja, otsikon mukaiselta aikajaksolta.
Matti Lund
Simuna Tuomaanpoika Grofman – sukellus kotiansa etsivän kirjurin sukupiiriin
Simuna Grofmanin muodostaa ongelmallisen sukututkimus solmukohdan sekä ajassa taaksepäin, että eteenpäin mentäessä. Artikkelissa liikutaan pitkin Pohjanmaata. Sukusuhteita nousee esiin mm. seuraavissa taloissa: Laihian Nyysti, Tuurinmaa ja Steini , Kurikan Hakuni, Teuvan Krooka, Vähänkyrön Kaija, Mustasaaren Svanin sotilasruotu. Artikkelilla on yhtymäkohta tässä lehdessä julkaistavaan Markku Pihlajaniemen artikkeliin: Kurikan Miedonkylän Hakuni – artikkeliin.
Matti Lehtiö
Rukkimestarin sorvinlastuja siivoamassa
Isokyröläinen rukkimestari Simuna on tuhansien jälkeläisten kantaisä. Simunan tausta on kuitenkin ollut arvailujen varassa, virheellisen syntymäaikamerkinnän vuoksi. Artikkelissa käydään lävitse Simunan sukujuuria niin Orisbergin ruukissa, kun Vöyrillä. Selvitystyön tuloksena ratkeaa myös pala Vähänkyrön Haarajoen kylän Plusun talon asutushistoriaa.
Matti Lehtiö
Ka tilaa Kettelit
Asutusnimi Katila on yleinen alueellamme. Nimen ja siihen läheisesti yhdistetty Kattelus – nimen syntyhistoria yhdistetään normaalisti henkilönimeen Catillus – Kettil. Selkeältä tuntuva selitys sisältää kuitenkin muutamia heikkouksia, jotka antavat aihetta pohtia nimen syntyhistoriaa. Samassa yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus tutkia Lapuan asutushistoriaa pieneltä osaltaan uudestaan.
Markku Pihlajaniemi
Kurikan Miedonkylän Hakuni
Vuonna 1564 perustetaan Kurikkaan uusi talo – Hakuni. Artikkelissa seurataan talon ja sen asukkaiden vaiheita 1700 – luvun puoliväliin saakka. Artikkelilla on yhtymäkohta Matti Lund: Simuna Tuomaanpoika Grofman –sukellus kotiansa etsivän kirjurin sukupiiriin, joka julkaistaan myös tässä lehdessä.
Markku Pihlajaniemi
Jaakko Matinpoika Luoman tarina
Anomus Nurmon Luoman talon perustamiseksi esitettiin Jaakko Kasperinpojan toimesta vuonna 1700. Uudistalon vävyn Jaakko Matinpojan elämänvaiheet ovat traagiset ja artikkelin arvoiset. Jaakko Matinpojan esivanhemmilla oli sukulaisuussuhde edellisessä artikkelissa läpikäydyn Hakunin talon asujiin.
Heikki Lintala
Vähänkyrön Ojaniemen Lintala
Artikkelissa kirjoittaja esittelee oman näkemyksensä Lintala – nimen merkityksestä. Artikkelin loppuun on liitetty alkuperäisen Lintalan nimiartikkelin kirjoittajan kommenttiosa.
Matti Lehtiö
Lauri Topparin jälkeläiset
Artikkeli on avaus laajaan Ylistaron, Lapuan Tiistenjoen ja Kauhavan Topparin sukuja käsittelevään artikkelisarjaan. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan Topparin suvun alkuläheisiin ja suvun leviämiseen 1500 – luvulla. Topparin suvun historian kautta tarjoutuu oiva tilaisuus tutustua Etelä – Pohjanmaan varhaisen asutuksen leviämismalliin.
Samppa Asunta
”I full skrud” – ”utan skrud”
Vihittyjen luetteloissa esiintyy usein menneinä aikoina merkintä ”vigdes i kyrkan i (full) skrud” tai ”vigdes i sakristian utan skrud”. Artikkelissa Asunta selvittää mukaansa tempaavalla tavalla näiden käsitteiden sisältöä ja merkitystä.
Markku Pihlajaniemi
Morsiuspuku on vakava asia
Artikkeli liittyy aiheeltaan edelliseen Samppa Asunnan artikkeliin: ”I full skrud” – ”utan skrud”, ja artikkelissa julkaistaan havainnollinen esimerkki morsiuspuvun virheellisestä käytöstä.
Matti Lehtiö
Housut pois ja hoitoon
Nimiartikkelissa tutustutaan asutus- ja luontonimeen Housu, sekä erityisesti Vähänkyrön Housun talon nimen syntyhistoriaan.
Jouko Niemelä
Matti Jaakonpoika Ilkan vaimo
Alavutelaisen Matti Ilkan sukutausta on ollut monien tutkijoiden pohdinnan kohteena. Artikkelissa esitellään entuudestaan julkaisematon käräjäpöytäkirja, jota todennäköisesti voidaan hyvin syin käyttää yhtenä osatodisteena Matinkin syntymäkodin pohdinnassa.
Jouko Niemelä
Kangasalalaiset uudisasukkaat Alavudella
Alavus sai 1770 – luvulla alkaneessa suuressa uudisasutusaallossa runsaasti uutta väestöä Tampereen Kangasalan seuduilta. Artikkelissa käydään lävitse nämä hyvin suppealta alueelta Alavudelle muuttaneet perheet ja seurataan hetken matkaa heidän vaiheitaan.
Matti Lehtiö
Kaikkia sitä sattuu eteen – niin kuin nyt viranhaltijat ja virkamiehet
Pilkesilmässä kirjoitettu artikkeli tutustuttaa meidät virkamies ja viranhaltija ammattinimikkeiden syntyhistoriaan.
Matti Lehtiö
Hiipakan Jussi
Jussi Hiipakka on henkilö, joka usean Hiipakan sukua olevien henkilöiden sukujohdosta. Jussista on kirjoitettu jo aikaisemmin tässäkin julkaisussa, mutta tärkeänä esivanhempana hänen persoonaansa kannattaa perehtyä uudelleen. Artikkelissa esitellään myös Hiipakan alueen puhtaaksikirjoitettuja veroluetteloita, joiden avulla jokainen lukija pystyy itse arvioimaan kahden Jussin ongelmaa.
Heikki Lintala
DNA – analyysi tuo tutkijalle yllätyksiä
Artikkelin kirjoittaja on suorittanut äitilinjansa mtDna analyysin, jonka tulokset avaavat mielenkiintoisia yhteyksiä kaukaisiin maihin. Artikkelin matkassa suoritamme hypyn 20000 vuoden takaiseen menneisyyteen.