Kuvaus
Pääkirjoitus: Onko vuosi 2011 jo kypsä asutustutkimukselle? Missä esivanhempani oikeastaan asuivat, ketä paikalla asui heitä aikaisemmin tai mistä uudet asukkaat tulivat, ovat kysymyksiä, joihin sukututkija harrastuksen alkuvaiheessa ei juurin pysähdy ajattelemaan, eikä aina ole helppoa edes ulkopaikkakuntalaisen selvittää. Artikkelissa etsitään suuntaviivoja asutuksellisista lähtökohdista tapahtuviin tutkimuksiin, jossa lähtökohtana ei ole suku, vaan valitun asuinpaikan asukkaat. Tavoitteena on saada julkisuuteen asutushistoriallisia tutkimuksia.
Matti Lehtiö: Isonkyrön Paavolan suku ja asukkaat.
Artikkeli on jatko-osa Isonkyrön Mottisen suvun tutkimuksessa. Tällä kertaa tutustutaan Paavolan talon asukkaisiin ja Mottisen suvun leviämiseen tämän talon kautta maailmalle, joista yksi merkittävimpiä asutussuuntia oli Ylistaron Untamalan kylän Untamalan talo. Artikkelissa on laajasti sukuyhteyksiä laajalle alueelle: Haapakumpu Keuruu, Puska ja Filppula Kauhajoki, Viitala Peräseinäjoki, Knuuttila Kuortane, Tynjälä Lapua, Kimo Oravainen. Kyrööstä mm.: Kiltilä, Luhtala, Kiikka, Ollila, Ventä, Sompinluoma, Lammi, Rautio.
Markku Pihlajaniemi: Kuortaneen Perälä
Laajassa artikkelissa selvitetään Perälän varhaista asutushistoriaa, jonka pohjalta Veikko Ekola on koonnut laajan sukupolveutumisselvityksen, joka seuraa heti artikkelin jälkeen. Artikkelin lopussa on Veikko Ekolan piirtämä Kuortaneen asutuskartta 1800-luvun asutukseen perustuen.
Veikko Ekola: Kuortaneen Perälän sukua sukupuuna
Markku Pihlajaniemen asiakirjaselvitysten perusteella rakennettu Perälän suvun sukupuu, jonka kattavuutta on jatkettu aina 1800-luvun alkupuolelle saakka. Sukupuussa tulee esiin useimmat Kuortaneen talot, sekä kaukaisemmat yhteydet Lapuan Kojolaan, Fossiin, Pouttuun, Härmän Takaluomaan ja Kauppiin, Alavuden Mursulaan, Täysän Riihojärveen ja Isonkyrön Taanoseen.
Irja Hirsivaara: Ilmajoen Anttila
Perusselvitys Ilmajoen Anttilan asukkaista 1500-luvulta 1700-luvulle.
Markku Pihlajaniemi: Erkki Yrjänänpoika Perälän karjavahinkoja
Asiakirjadokumentti Erkki Perälän vahingoista vuonna 1768.
Matti Lehtiö: Suomalaista sukututkimusta 350 vuotta
Sukututkimusjuhlavuoden kunniaksi artikkelissa esitellään varhainen Sursill-suvun sukukaavio 1600- 1700-luvulta, jota alkuperäinen säilytyspaikka on Isonkyrön kirkonarkisto.
Matti Lund: Teerijärven Gränöjen jättämiä juuria Laihian ympärillä
Laajassa artikkelissa seurataan Laihian Alanyystiin muuttaneiden teerijärveläisten asukkaiden sukujuuria sekä lähtöalueella, että Kyrönmaalla.
Kimmo Kemppainen: Mistä tuli Ylinurmon Hemmingin Toora Prusintytär
Artikkelissa ratkaistaan visaista Hemmingin Toora-emmännän sukutaustaa.
Markku Pihlajaniemi: Kalastuksesta Kuortaneen Nisosjärvellä
Asiakirjadokumentti vuodelta 1770
Markku Pihlajaniemi: Wanhaa sukututkimusta
Asiakirjadokumentti, jossa suurta mielenkiintoa herättävän William Rossin jälkeläinen tekee selkoa sukujuuristaan.
Matti Lehtiö: Unohtunut jouluperinne
1600-luvulla ainakin Kyrönmaalla oli voimissaan nykyisin jo täysin unohtunut jouluperinne, josta historiankirjatkaan eivät tällä alueella ole tehneet muistiin merkintöjä.
Matti Lehtiö: Talo, jolla oli melkein yhtä monta nimeä kuin isäntää
Artikkelissa tutustutaan Ylistaron Tuokkona eli Nelimarkkana lähinnä tunnetun talon asukkaisiin, joilla oli yhteys Alajärven Nelimarkan sukuun. Useiden kyröläisyhteyksien lisäksi sukusuhteita solmitaan lisäksi Lapuan Panulaan, Härmän Kosolaan ja Lööpäriin, sekä Vähänkyrön Postiin ja Mäkkylään.
Matti Lehtiö: Hannibalin jäljiltä kotikulmien Juhoon, Jussiin ja Hannuun
Esi-isiemme yksi yleisimpiä nimiä oli sukututkijoiden selvitysten perusteella Juho, mutta näyttää siltä, että mikäli ajassa mennään riittävästi taaksepäin, Juho-nimi ei ollut käytössä ilmeisesti laisinkaan. Juho-nimen käyttö ajoittuukin asiakirjatodisteiden perusteella yllättävän myöhäiseen aikaan. Artikkelissa asiaa tarkastellaan laajan asiakirja-aineiston perusteella.
Wanha Koartilainen Kyrön tappeluksessa
Alkuperäisestä, vuonna 1846 painetusta kirjasesta puhtaaksikirjoitetun laulun sanat.
