Kuvaus
Matti Lehtiö
Mies nuijapäällikkö Abraham Pernun varjossa
Abraham Pernu on arvoituksellisin Nuijasodan mestatuista päälliköistä. Alipäällikön asemaan kohonneesta miehestä ei ole olemassa kun yksi maininta ja sekin vain nimenä mestattujen luettelossa, vaikka muistopatsaaseen hänen kotipaikkansa on uskallettu kirjoittaa. Kuka tämä mies oikeastaan oli, selviää viimeinkin.
Matti Lehtiö
Mikki Pohto – melkein esi-isä
Mikäli Mikki Pohdon avioliitto suunnitelmat poikansa osalta olisivat toteutuneet, olisi tapahtuma vaikuttanut ratkaisevasti artikkelin kirjoittajan ja monen muunkin elämään. Mikki Pohto aloittaa oman paikkansa etsinnän jo ennen isoavihaa ja monien yritysten ja asuinpaikan muuton jälkeen se löytyy isonvihan jälkeen Isonkyrön Laurilan talosta. Artikkelissa seurataan Mikin ja hänen perheensä matkaa pitkin Kyrönmaata ja yhdistetään hänen jälkeläistensä sukuun Härmän Kosola ja sitä kautta Nurmon Latikka.
Jari Viitala
Närvijoen asutushistoriaa
Jurvan varhaisen asutushistorian jatkuu nykyisin kuivatusta Jurvanjärvestä lähteneen Närvijoen alkuosaan syntyneestä asutuksesta. Artikkelissa käsitellään Putikan, Hautalan ja Mäntylän syntyhistoriaa, sekä pistäydytään myös Teuvan Parkissa eli Mikkilässä. Artikkelista löytyy myös Närvijoen ja Teuvan varhaista asutusta valottava kartta.
Jouko Niemelä
Seinäjoen Kurjenkylä sai asutuksensa jo 1500-luvulla
Artikkelissa tutustutaan Kurjenkylään ja sen asutukseen ennen isoavihaa: Kurkeen, Leppälään, Seinäjärveen ja Heikkilään.
Markku Pihlajaniemi
Rakas morsiameni Eva Gustava
Närpiön nimismies vaati vuonna 1772 käräjillä Eva Gustavalle rangaistusta avioliiton ulkopuolella syntyneestä poikalapsesta. Oikeuden nähtäväksi Evalla oli kuitenkin esittää lapsen isän postittamia hyvin henkilökohtaisia kirjeitä, joissa vakuutettiin vastuunkantoa tapahtumasta. Mutta kuinka sitten todellisessa elämässä kävi? Heikki Lauroselan elämänvaiheita Vuonna 1803 Ilmajoella syntynyt Heikki Laurosela ehti olla elämänsä aikana monessa mukana. Mielenkiintoiseksi Heikin tekee kuitenkin se, että hän jätti jälkeensä muistiinpanot, joissa kertoo elämänvaiheistansa. Jaakko Ahon tallentamat muistiinpanot esitetään nyt puhtaksikirjoitettuna.
Matti Lehtiö
Kaikkea sitä eteen sattuu
Mitä yhteistä voisi olla suolalla ja suolella. Sitä pohditaan artikkelissa pilke silmäkulmassa.
Hillevi Tyni
Kahden Kaapon loukussa
Kun samassa talossa asuu kaksi samannimistä ja liki toisiaan syntynyttä miestä, virheiden syntymahdollisuus kasvaa ja se saattaa tulla merkityksi vaikka elämäkertakirjan sivuille saakka. Härmän Kosolassa vaikutti samanaikaisesti kaksi Kaappoa, poika ja vävy. Vävy Kaaposta Vihtori Kosola teki itselleen esi-isän omaelämäkerrassaan ”Viimeistä piirtoa myöten”, mutta valitettavasti Kaapot menivät sekaisin. Vihtori Kosolan oikean ja väärän esi-isän taustojen selvittäminen onkin sitten toinen haasteeksi muodostunut seikka. Artikkelissa tutustutaan mm. Kosolan sukuun liittyviin Luoman, Tynin, Stråkan, Mattilan, Järven, Palomäen, Lappajärven Nyyssölän ja Ylistaron Hanhikosken sukuihin.
Matti Lund
Miemoinen, saariston nautinnoista esi-isän lähtökohtien selvitykseen
Laihian Miemoisen suvun ja sitä kautta nimen syntyhistoriaa on ehditty pohtia vuosien saatossa useita kertoja. Tässä artikkelissa ongelman ratkaisua lähestytään ja tarjotaan erään saaristonautintaan liittyvän vanhan asiakirjan avulla.
Matti Lehtiö
Sukset poikki ja pinoon – hämäläistä ystäväkulttuuria
Vuonna 1568 ilmajokelaisista koostunut metsästysseurue joutui kokemaan kovia Hämeen metsissä.
Matti Lehtiö
Asutusnimi Uppa
Seinäjoen Upan suku on kiinnostanut tutkijoita jo pitkän, aina sukuseuran perustamista myöden. Edellä mainituista syistä johtuen on luonnollista, että myös itse suvun nimi on kiinnostanut tutkijoita. Artikkelissa pureudutaan uppa – sanan saloihin ja esitetään todennäköinen oikea merkitys nimen syntyhistorialle.
Raimo Kallio ja Matti Lehtiö
Komsilan talon vaiheita
Vanhan Komsin suvun liittyminen kyröläiseen kirkkoherra Jaakko Geetiin on vanhastaan tunnettu väittämä. Asian mahdollisuutta tarkastellaan samassa yhteydessä esiteltävän asiakirjan avulla, joka aikaisemminkin on mainittu yhtenä peruslähtökohtana päätelmälle.
Pauli Kukko
Voroja kirkossa
Isossakyrössä tapahtui harvinaislaatuinen kirkon omaisuuden ryöstö vuonna 1837. Pääpukareina oli
vähäkyröläisistä, mustasaarelaisista ja vöyriläisistä koostunut sekalainen joukkio, joiden hyvin suunniteltu ryöstöretki kuitenkin paljastui nopeasti, ryöstön jälkeisen leväperäisen käyttäytymisen johdosta. Tarina on koottu kokoamalla kaikki asiaan liittyvät oikeusasiakirjat.
Matti Lehtiö
Sotamies ja nimismies
Artikkelissa ratkaistaan miten pitäjän sotamiehen ja nimismiehen tiet yhtyvät. Kysymyksessä on sotamies Antti Nymanin ja nimismies Johan Langiuksen tarina. Artikkelissa kuljetaan Lappvärtin Tiukassa, Kauhajoella ja Vähässäkyrössä Trontin sukussa.
Matti Lehtiö
Untamalan Lammin pieni ongelma
Untamalan Lammin isäntäparina isonvihan jälkeen toimi aviopari, joiden kumpaisenkin isännimi oli Antti. Toinen heistä oli ennen isoavihaa isäntänä toimineen Antti Lammin lapsi, mutta kumpi? Ongelma on pysynyt voimassa pitkän aikaa, useamminkin henkilön hyvistä tutkintayrityksistä huolimatta. Lopullinen vastaus kysymykseen näyttää selviävän eräässä perinnönjaossa niinkin myöhään kun 1767, erään sivuhuomautuksen myötä. Lammin suvun jälkeläisiä löytyy myös paljon Härmästä Hakolan ja Laiturin suvuista.
Markku Pihlajaniemi
Varasotamieheksi Tukholmasta Isojoelle
Järkyttävä tarina lähes ihmiskaupaksi luonnehdittavasta elämäntilanteesta, joka kuitenkin päättyy ajankohta huomioon ottaen kohtuullisen onnellisesti. Yhteyksiä tarinassa löytyy Isojoen Honkoon, Päntäneen Keturiin, Hämeenkyrön Karhen kylän Oinonpäähän ja Merikarvialle.
Matti Lehtiö
Martolan kylän asukkaita – Martonen
Martolan kylän asutuksen tutkimussarjassa tutustutaan tällä kertaa Martosen talon asukkaisiin 1600 – luvulta 1700 – luvun alkupuolelle. Artikkelissa tulee esiin sukuyhteyksiä Ilmajoen Penttilään, Laihian Tyykiin ja Vähänkyrön Mynttiin, Tapolan Finniin, sekä porvari Widman’in.
Matti Lehtiö
Kyröläistä saunakulttuuria II
Artikkeleissa jatketaan tutustumista kyröläiseen saunakulttuuriin. Tällä kertaa kurkistamme Tuuralan kylän Korvolan saunaan, sen monenkirjavaan saunojakaartiin ja huomaamme miten käy, jos huhut siveettömyydestä lähtee kulkemaan pitkin kyliä.
Matti Lund
Torkosta Jussila, eli pojan juoppous voi paljastaa äidin juuret
Laihialainen Torti Torkko on muodostanut ongelman sukututkijalle, koska Torkon suvusta sopivaa ehdokasta ei ole tullut vastaan. Tortin syntymäkodin ongelma alkaa purkautua vasta seuraavassa sukupolvesta, kun hänen poikansa asetetaan holhouksen alaiseksi. Artikkelissa selvitetään myös Tortin miniän syntymäkodin ongelmaa.
Markku Pihlajaniemi
Jalasjärven Kuha
Artikkelissa perehdytään talon alkuvaiheisiin 1670 – luvulla ja niihin ongelmiin, jotka uudistilan perustamiseen aina liittyy. Kuhan suvun jälkeläiset eivät tyytyneet valloittamaan pelkästään kotikulmia, sillä yksi talon tyttäristä muuttaa aina Eestin Saarenmaalle saakka. Merkittävä suvun muuttoliike tapahtui kuitenkin Vöyrille, jossa sukua lienee edelleenkin. Muita yhteyksiä Kuhan suvulla ja asujilla on mm. Jalasjärven Kivistöön, Ventelään, Petäykseen, Lehtimäkeen, Ilmajoen Hoppaan, Kuhnaan, Seinäjoen Myllymäkeen.
Matti Lehtiö
Iivarin Eliaksen jalanjäljillä
Ylistaron Iivarin talon pojan Eliaksen matkassa on hankala pysyä, niin monta asuinpaikkaa hänellä elinaikanaan oli. Ylistarosta alkanut matka päättyi ensiksi Kauhavalle, takaisin Ylistaroon, josta kodin kautta Untamalaan ja sieltä takaisin Kauhavalle. Kauhavalta kulku suuntautui Uuteenkaarlepyyhyn Sokaluotoon ja sieltä Pensalaan. Eliaksen jälkiä seuratessa selviää myös yksi Kauhavan Pernaata koskettava sukusolmu. Artikkelissa tutustutaan Untamalan Lammiin, Kauhavan Pernaaseen, Sokaluodon Ahlnäsiin ja Pensalan Aspnäsiin.
Matti Lehtiö
Lintan kengät on kallellaan ja Kallen kengät on lintallaan
Vähänkyrön Ojaniemen kylässä sijaitsevan Lintalan nimen syntyhistoria on pysynyt arvoituksena tähän saakka. Yrityksen ja erehdyksen kautta purkaantumaan alkanut nimivyyhti, ratkaisee ongelman kuitenkin viimeinkin
