Juuret 3/2009

10,00 

34 varastossa

Tuotetunnus (SKU): 165 Osasto:

Kuvaus

Matti Lehtiö: Lautamiesten tuomio

Isonkyrön Tuomaanmäki, pronssikautisine hautoineen ja muina historian havinaa huokuvine perimätietoineen, muodostaa historiakudelman, jolle ei helposti löydy vertaa. Miten hyvin sitten erilaiset kertomukset ja muut oletetut muinaismuistot kestävät kriittisen historiatarkastelun, siitä artikkelissa pyritään ottamaan selvää.

Kimmo Kemppainen: Ilmajoen kuulutetut

Ilmajoen vihittyjenluettelot puuttuvat kokonaan vuoden 1725 alusta aina vuoden 1737 syyskuuhun saakka. Osa puuttuvista vihkimerkinnöistä voidaan korvata v. 1733 – 37 kuulutusta hakeneiden pariskuntien nimilistalla, jonka puhtaaksikirjoitettu versio nyt julkaistaan.

Kimmo Kemppainen: Ollista ja Ollista Olli

Sukututkijat törmäävät usein perheisiin, joissa näyttäisi olevan kaksi samannimistä lasta. Yleisimpänä selityksenä tähän on tarjottu päätelmää, jonka mukaan tällä tavoin haluttiin harhauttaa ainakin poikien ollessa kysymyksessä, viranomaisten harhautus mm. sotaväenotossa. Selitys on kuitenkin ontto, sillä tämänkaltainen harhauttaminen olisi koitunut naapureiden vahingoksi, jonka hyväksyminen heidän taholtaan tuntuu epäuskottavalta. Pienoisartikkeli tarjoaa asiakirjoihin perustuvan ja ymmärrettävän selityksen ongelmaan.

Matti Lehtiö: Kappalainen Johan Reinholm

Ylioppilasmatrikkelin tietojen perusteella Kuortaneen kappalainen Johan Reinholm oli Mustasaarelainen, jonka äitiä ei tunneta. Johan Reinholmin syntymäpaikka on kyllä matrikkelissa oikein, mutta muuten hän oli vahvasti vähäkyröläinen. Tutkielmassa selvitetään Johanin perhetausta ja hänen äitinsä mahdolliset vanhemmat ja myöhemmät vaiheet. Johan Reinholmilta ei jää perillisiä, mutta hän toimi isäpuolena erittäin tunnetun pappissuvun jälkeläiselle, sillä hänen ensimmäinen vaimonsa oli Maria Chydenius, joka oli Johan Tengströmin leski. Johannin toinen vaimo oli Beata Wargelin.

Aarre Läntinen: Vähänkyrön pitäjästä 1802

Aarne Läntinen on puhtaaksikirjoittanut vuodelta 1802 peräisin olevan Vähänkyrön pitäjänkertomuksen. Ulkopuolisillekin mielenkiintoista asuin- ja tapatietoa julkistava 200 vuotta vanha teksti on hyödyllinen ja uusia tietoja esiintuova.

Hillevi Tyni: Vuoskosken Storgård eli Isotalo

Laaja tutkimus Vuoskosken Isostatalosta, sen elämästä ja asukkaista 1500 – luvulta aina 1700 – luvun loppupuolelle saakka. Normaaliin tapaan sukuyhteyksiä solmitaan laajalti lähialueelle, sijainnista johtuen myös Jepualle.

Matti Lehtiö: Mairon asukkaita Vähänkyrön Perkiön kylässä

Perusartikkeli yhden Vähäkyröläisen suvun vaiheista 1600 – luvun alkupuolelta pitkälle 1700 – lukua. Sukuyhteyksiä solmitaan Vähänkyrön lisäksi Laihialle, Vöyrille, Isoonkyröön, Alavudelle ja Munsalaan.

Leijo Keto: Briitta Tapanintyttären ongelmat

Ahdasmielistä ajankuvaa ja vääjäämättömästi tiettyyn suuntaan ohjattua oikeusprosessia mielenkiintoisesti kuvaava asiakirjadokumentti Isostakyröstä, jossa yhtenä osapuolena oli ruoveteläinen tyttö. Dokumentti avaa myös mielenkiintoisella tavalla silloista elämänmenoa.

Matti Lehtiö: Niskalanmaan asukkaita Lapuan Haapakoskella

Niskalanmaa – nimistä taloa Lapuan historiakirjat eivät ilmeisesti tunne, sillä 1600 – luvun uudistilahanke kaatui loppujen lopuksi, vaikka täysin merkityksetön hanke ei kuitenkaan ollut. Onnettoman lopun kokeva uudistalohanke lisää kuitenkin merkittävällä tavalla asutushistoriatietoa laajemmallakin tasolla ja täysin tunnistamattomiksi uudistalon raivaajatkaan eivät jää.

Matti Lehtiö: Ruuska ja sen asukkaat läheltä ja kaukaa

Ruuskan taloa muutaman sukupolven ajan hallinnut suku, joutuu väistymään verorästien vuoksi talosta 1700 – luvulla. Talon menetyksen seurauksena perhe hajoaa, lasten muuttaessa alueen eri taloihin palkollisiksi. Samassa yhteydessä heidän syntymäaikansa muuttuvat epämääräisiksi, jonka vuoksi he helposti jäävät tunnistamattomiksi, vaikka heillä lienee runsaasti jälkeläisiä. Aihetta koskettavan asiakirjan avulla perhe voidaan jälleen yhdistää. Samassa yhteydessä valotetaan Ruuskan suvun tiiviitä yhteyksiä Lapualle.

Matti Lehtiö: Valta

Sukunimi Valta ja sen eri variantit ovat yksi niistä mielenkiintoisista asutusnimistä, joita alueellamme tulee vastaan. Artikkelissa esiintuodaan esimerkin avulla looginen selitys alueemme kohtuullisen runsaslukuiseen Valtari- nimistöön.

Matti Lehtiö: Täydennyksiä ja uusia tietoja

Eteläpohjalaiset Juuret 2 – 2009 julkaistu artikkeli ”Pernulan Pollaria ja Pukkista” poiki lisätietoja moneltakin suunnalta. Esille nousee kaksi syntyneidenluetteloista puuttuvaa Abraham Tuiskun tytärtä ja yksi vauvana menehtyneeksi arveltu Kaisa Pollarin tyttö, jonka puolisoksi paljastuu kyräläinen merimies.

Matti Lund: Langelsin tyttäret Kyrönmaalla ja Ilmajoella

Tutkielmassa käsitellään hyvin laajasti närpiöläisen sisarusparin taustoja ja asuinolosuhteita Langelsin talossa Närpiössä, sekä heidän muuttoaan Ylistaron Toppariin ja Isonkyrön kautta Ilmajoen Lauroselaan.

Matti Lund: Sotamies Tuomas Kreinpoika ja hänen poikansa Mikki

Ilmajokinen Anna Simunantytär käynnisti Laihialla vuonna 1687 oikeusprosessin, jonka julkituomia henkilösuhteita artikkelissa pohditaan. Aika ja vajavaiset tiedot hankaloittavat tutkimusta, joiden tuloksena voidaan kuitenkin todeta julkitulleiden henkilöiden todennäköisiä sukulaisuussuhteita silloiseen Jurvan asutukseen.

Matti Lehtiö: “Väärin ymmärretty”

Henkilönimistä kehittyneet asutusnimet ovat tuottaneet veroluetteloiden laatijoille ylimääräisiä pulmia. Tutkijan kannalta asia on ongelmallinen, sillä sen tuloksena jollekin esi-isälle saattaa kirjautua asiakirjoista kokonaan väärä isännimi. Artikkelissa käydään esimerkkien avulla lävitse muutamaa alueeltamme esiinnoussutta tapausta.

Lisätiedot

Paino 0.315 kg